This section excerpted from DN 18, are clearly talking about using vitakka in sati-sambojjhanga to activate the 7sb awakening factor sequence straight into the 4 jhanas. Can someone fluent in pali summarize what the pali commentary says, and partially translate the phrases where it gets tied to which jhana?
♦ tividhaokÄsÄdhigamavaį¹į¹anÄ
♦ bhÄvitaiddhipÄdavaį¹į¹anÄ
7. The Three Openings
7. TividhaokÄsÄdhigama
| 7. The Three Openings |
“Taį¹ kiį¹ maƱƱanti, bhonto devÄ tÄvatiį¹sÄ, yÄvaƱcidaį¹ tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena tayo okÄsÄdhigamÄ anubuddhÄ sukhassÄdhigamÄya.
| “What do the good gods of the Thirty-Three think about how much the Buddha has understood the three opportunities for achieving happiness? |
Katame tayo?
| What three? |
Idha bho ekacco saį¹saį¹į¹ho viharati kÄmehi saį¹saį¹į¹ho akusalehi dhammehi.
| First, take someone who lives mixed up with sensual pleasures and unskillful qualities. |
So aparena samayena ariyadhammaį¹ suį¹Äti, yoniso manasi karoti, dhammÄnudhammaį¹ paį¹ipajjati.
| After some time they hear the noble teaching, properly attend to how it applies to them, and practice accordingly. |
So ariyadhammassavanaį¹ Ägamma yonisomanasikÄraį¹ dhammÄnudhammappaį¹ipattiį¹ asaį¹saį¹į¹ho viharati kÄmehi asaį¹saį¹į¹ho akusalehi dhammehi.
| They live aloof from sensual pleasures and unskillful qualities. |
Tassa asaį¹saį¹į¹hassa kÄmehi asaį¹saį¹į¹hassa akusalehi dhammehi uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| That gives rise to pleasure, and more than pleasure, happiness, |
SeyyathÄpi, bho, pamudÄ pÄmojjaį¹ jÄyetha;
| like the joy that’s born from gladness. |
evameva kho, bho, asaį¹saį¹į¹hassa kÄmehi asaį¹saį¹į¹hassa akusalehi dhammehi uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| |
Ayaį¹ kho, bho, tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena paį¹hamo okÄsÄdhigamo anubuddho sukhassÄdhigamÄya.
| This is the first opportunity for achieving happiness. |
Puna caparaį¹, bho, idhekaccassa oįø·ÄrikÄ kÄyasaį¹
khÄrÄ appaį¹ippassaddhÄ honti, oįø·ÄrikÄ vacÄ«saį¹
khÄrÄ appaį¹ippassaddhÄ honti, oįø·ÄrikÄ cittasaį¹
khÄrÄ appaį¹ippassaddhÄ honti.
| Next, take someone whose coarse physical, verbal, and mental processes have not died down. |
So aparena samayena ariyadhammaį¹ suį¹Äti, yoniso manasi karoti, dhammÄnudhammaį¹ paį¹ipajjati.
| After some time they hear the teaching of the noble ones, properly attend to how it applies to them, and practice accordingly. |
Tassa ariyadhammassavanaį¹ Ägamma yonisomanasikÄraį¹ dhammÄnudhammappaį¹ipattiį¹ oįø·ÄrikÄ kÄyasaį¹
khÄrÄ paį¹ippassambhanti, oįø·ÄrikÄ vacÄ«saį¹
khÄrÄ paį¹ippassambhanti, oįø·ÄrikÄ cittasaį¹
khÄrÄ paį¹ippassambhanti.
| Their coarse physical, verbal, and mental processes die down. |
Tassa oįø·ÄrikÄnaį¹ kÄyasaį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ oįø·ÄrikÄnaį¹ vacÄ«saį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ oįø·ÄrikÄnaį¹ cittasaį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| That gives rise to pleasure, and more than pleasure, happiness, |
SeyyathÄpi, bho, pamudÄ pÄmojjaį¹ jÄyetha;
| like the joy that’s born from gladness. |
evameva kho bho oįø·ÄrikÄnaį¹ kÄyasaį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ oįø·ÄrikÄnaį¹ vacÄ«saį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ oįø·ÄrikÄnaį¹ cittasaį¹
khÄrÄnaį¹ paį¹ippassaddhiyÄ uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| |
Ayaį¹ kho, bho, tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena dutiyo okÄsÄdhigamo anubuddho sukhassÄdhigamÄya.
| This is the second opportunity for achieving happiness. |
Puna caparaį¹, bho, idhekacco ‘idaį¹ kusalan’ti yathÄbhÅ«taį¹ nappajÄnÄti, ‘idaį¹ akusalan’ti yathÄbhÅ«taį¹ nappajÄnÄti.
| Next, take someone who doesn’t truly understand what is skillful and what is unskillful, |
‘Idaį¹ sÄvajjaį¹ idaį¹ anavajjaį¹, idaį¹ sevitabbaį¹ idaį¹ na sevitabbaį¹, idaį¹ hÄ«naį¹ idaį¹ paį¹Ä«taį¹, idaį¹ kaį¹hasukkasappaį¹ibhÄgan’ti yathÄbhÅ«taį¹ nappajÄnÄti.
| what is blameworthy and what is blameless, what should be cultivated and what should not be cultivated, what is inferior and what is superior, and what is on the side of dark and the side of bright. |
So aparena samayena ariyadhammaį¹ suį¹Äti, yoniso manasi karoti, dhammÄnudhammaį¹ paį¹ipajjati.
| After some time they hear the teaching of the noble ones, properly attend to how it applies to them, and practice accordingly. |
So ariyadhammassavanaį¹ Ägamma yonisomanasikÄraį¹ dhammÄnudhammappaį¹ipattiį¹, ‘idaį¹ kusalan’ti yathÄbhÅ«taį¹ pajÄnÄti, ‘idaį¹ akusalan’ti yathÄbhÅ«taį¹ pajÄnÄti.
| They truly understand what is skillful and what is unskillful, and so on. |
‘Idaį¹ sÄvajjaį¹ idaį¹ anavajjaį¹, idaį¹ sevitabbaį¹ idaį¹ na sevitabbaį¹, idaį¹ hÄ«naį¹ idaį¹ paį¹Ä«taį¹, idaį¹ kaį¹hasukkasappaį¹ibhÄgan’ti yathÄbhÅ«taį¹ pajÄnÄti.
| |
Tassa evaį¹ jÄnato evaį¹ passato avijjÄ pahÄ«yati, vijjÄ uppajjati.
| Knowing and seeing like this, ignorance is given up and knowledge arises. |
Tassa avijjÄvirÄgÄ vijjuppÄdÄ uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| That gives rise to pleasure, and more than pleasure, happiness, |
SeyyathÄpi, bho, pamudÄ pÄmojjaį¹ jÄyetha;
| like the joy that’s born from gladness. |
evameva kho, bho, avijjÄvirÄgÄ vijjuppÄdÄ uppajjati sukhaį¹, sukhÄ bhiyyo somanassaį¹.
| |
Ayaį¹ kho, bho, tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena tatiyo okÄsÄdhigamo anubuddho sukhassÄdhigamÄya.
| This is the third opportunity for achieving happiness. |
Ime kho, bho, tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena tayo okÄsÄdhigamÄ anubuddhÄ sukhassÄdhigamÄyÄ”ti.
| These are the three opportunities for achieving happiness that have been understood by the Buddha.” |
Imamatthaį¹, bhante, brahmÄ sanaį¹
kumÄro bhÄsittha,
| That is the topic on which BrahmÄ Sanaį¹ kumÄra spoke. |
imamatthaį¹, bhante, brahmÄ sanaį¹
kumÄro bhÄsitvÄ deve tÄvatiį¹se Ämantesi:
| And having spoken about that, he addressed the gods of the Thirty-Three: |
♦ tividhaokÄsÄdhigamavaį¹į¹anÄ
♦ 288. sukhassÄdhigamÄyÄti jhÄnasukhassa maggasukhassa phalasukhassa ca adhigamÄya. saį¹saį¹į¹hoti sampayuttacitto. ariyadhammanti ariyena bhagavatÄ buddhena desitaį¹ dhammaį¹. suį¹ÄtÄ«ti satthu sammukhÄ bhikkhubhikkhunÄ«ÄdÄ«hi vÄ desiyamÄnaį¹ suį¹Äti. yoniso manasikarotÄ«ti upÄyato pathato kÄraį¹ato ‘aniccan’tiÄdivasena manasi karoti. “yoniso manasikÄro nÄma upÄyamanasikÄro pathamanasikÄro, anicce aniccanti dukkhe dukkhanti anattani anattÄti asubhe asubhanti saccÄnulomikena vÄ cittassa Ävaį¹į¹anÄ anvÄvaį¹į¹anÄ Äbhogo samannÄhÄro manasikÄro, ayaį¹ vuccati yonisomanasikÄro”ti. evaį¹ vutte yonisomanasikÄre kammaį¹ ÄrabhatÄ«ti attho. asaį¹saį¹į¹hoti vatthukÄmehipi kilesakÄmehipi asaį¹saį¹į¹ho viharati. uppajjati sukhanti uppajjati paį¹hamajjhÄnasukhaį¹. sukhÄ bhiyyo somanassanti samÄpattito vuį¹į¹hitassa jhÄnasukhapaccayÄ aparÄparaį¹ somanassaį¹ uppajjati. pamudÄti tuį¹į¹hÄkÄrato dubbalapÄ«ti. pÄmojjanti balavataraį¹ pÄ«tisomanassaį¹. paį¹hamo okÄsÄdhigamoti paį¹hamajjhÄnaį¹ paƱcanÄ«varaį¹Äni vikkhambhetvÄ attano okÄsaį¹ gahetvÄ tiį¹į¹hati, tasmÄ “paį¹hamo okÄsÄdhigamo”ti vuttaį¹.
♦ oįø·ÄrikÄti ettha kÄyavacÄ«saį¹
khÄrÄ tÄva oįø·ÄrikÄ hontu, cittasaį¹
khÄrÄ kathaį¹ oįø·ÄrikÄti? appahÄ«nattÄ. kÄyasaį¹
khÄrÄ hi catutthajjhÄnena pahÄ«yanti, vacÄ«saį¹
khÄrÄ dutiyajjhÄnena, cittasaį¹
khÄrÄ nirodhasamÄpattiyÄ. iti kÄyavacÄ«saį¹
khÄresu pahÄ«nesupi te tiį¹į¹hantiyevÄti pahÄ«ne upÄdÄya appahÄ«nattÄ oįø·ÄrikÄ nÄma jÄtÄ. sukhanti nirodhÄ vuį¹į¹hahantassa uppannaį¹ catutthajjhÄnikaphalasamÄpattisukhaį¹. sukhÄ bhiyyo somanassati phalasamÄpattito vuį¹į¹hitassa aparÄparaį¹ somanassaį¹. dutiyo okÄsÄdhigamoti catutthajjhÄnaį¹ sukhaį¹ dukkhaį¹ vikkhambhetvÄ attano okÄsaį¹ gahetvÄ tiį¹į¹hati, tasmÄ “dutiyo okÄsÄdhigamo”ti vuttaį¹. dutiyatatiyajjhÄnÄni panettha catutthe gahite gahitÄneva hontÄ«ti visuį¹ na vuttÄnÄ«ti.
♦ idaį¹ kusalantiÄdÄ«su kusalaį¹ nÄma dasakusalakammapathÄ. akusalanti dasÄkusalakammapathÄ. sÄvajjadukÄdayopi etesaį¹ vaseneva veditabbÄ. sabbaƱceva panetaį¹ kaį¹haƱca sukkaƱca sappaį¹ibhÄgaƱcÄti kaį¹hasukkasappaį¹ibhÄgaį¹. nibbÄnameva hetaį¹ appaį¹ibhÄgaį¹. avijjÄ pahÄ«yatÄ«ti vaį¹į¹apaį¹icchÄdikÄ avijjÄ pahÄ«yati. vijjÄ uppajjatÄ«ti arahattamaggavijjÄ uppajjati. sukhanti arahattamaggasukhaƱceva phalasukhaƱca. sukhÄ bhiyyo somanassanti phalasamÄpattito vuį¹į¹hitassa aparÄparaį¹ somanassaį¹. tatiyo okÄsÄdhigamoti arahattamaggo sabbakilese vikkhambhetvÄ attano okÄsaį¹ gahetvÄ tiį¹į¹hati, tasmÄ “tatiyo okÄsÄdhigamo”ti vutto. sesamaggÄ pana tasmiį¹ gahite antogadhÄ evÄti visuį¹ na vuttÄ.
♦ ime pana tayo okÄsÄdhigamÄ aį¹į¹hatiį¹sÄrammaį¹avasena vitthÄretvÄ kathetabbÄ. kathaį¹? sabbÄni Ärammaį¹Äni visuddhimagge vuttanayeneva upacÄravasena ca appanÄvasena ca vavatthapetvÄ catuvÄ«satiyÄ į¹hÄnesu paį¹hamajjhÄnaį¹ “paį¹hamo okÄsÄdhigamo”ti kathetabbaį¹. terasasu į¹hÄnesu dutiyatatiyajjhÄnÄni, pannarasasu į¹hÄnesu catutthajjhÄnaƱca nirodhasamÄpattiį¹ pÄpetvÄ “dutiyo okÄsÄdhigamo”ti kathetabbaį¹. dasa upacÄrajjhÄnÄni pana maggassa padaį¹į¹hÄnabhÅ«tÄni tatiyaį¹ okÄsÄdhigamaį¹ bhajanti. apica tÄ«su sikkhÄsu adhisÄ«lasikkhÄ paį¹hamaį¹ okÄsÄdhigamaį¹ bhajati, adhicittasikkhÄ dutiyaį¹, adhipaƱƱÄsikkhÄ tatiyanti evaį¹ sikkhÄvasenapi kathetabbaį¹. sÄmaƱƱaphalepi cÅ«įø·asÄ«lato yÄva paį¹hamajjhÄnÄ paį¹hamo okÄsÄdhigamo, dutiyajjhÄnato yÄva nevasaƱƱÄnÄsaƱƱÄyatanÄ dutiyo, vipassanÄto yÄva arahattÄ tatiyo okÄsÄdhigamoti evaį¹ sÄmaƱƱaphalasuttantavasenapi kathetabbaį¹. tÄ«su pana piį¹akesu vinayapiį¹akaį¹ paį¹hamaį¹ okÄsÄdhigamaį¹ bhajati, suttantapiį¹akaį¹ dutiyaį¹, abhidhammapiį¹akaį¹ tatiyanti evaį¹ piį¹akavasenapi kathetabbaį¹.
♦ pubbe kira mahÄtherÄ vassÅ«panÄyikÄya imameva suttaį¹ paį¹į¹hapenti. kiį¹ kÄraį¹Ä? tÄ«į¹i piį¹akÄni vibhajitvÄ kathetuį¹ labhissÄmÄti. tepiį¹akena hi samodhÄnetvÄ kathentassa dukkathitanti na sakkÄ vattuį¹. tepiį¹akaį¹ bhajÄpetvÄ kathitameva idaį¹ suttaį¹ sukathitaį¹ hotÄ«ti.
Bonus question:
under the iddhipada section, same DN 18 sutta, what is the commentary saying exactly, about the jhana and upacara jhana?6. Developing the Bases of Psychic Power
6. BhÄvitaiddhipÄda
| 6. Developing the Bases of Psychic Power |
“Taį¹ kiį¹ maƱƱanti, bhonto devÄ tÄvatiį¹sÄ, yÄva supaƱƱattÄ cime tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena cattÄro iddhipÄdÄ paƱƱattÄ iddhipahutÄya iddhivisavitÄya iddhivikubbanatÄya.
| “What do the good gods of the Thirty-Three think about how much the four bases of psychic power have been clearly described by the Blessed One—the one who knows and sees, the perfected one, the fully awakened Buddha—for the multiplication, generation, and transformation of corporeal forms through psychic power? |
Katame cattÄro?
| What four? |
Idha bho bhikkhu chandasamÄdhippadhÄnasaį¹
khÄrasamannÄgataį¹ iddhipÄdaį¹ bhÄveti.
| It’s when a mendicant develops the basis of psychic power that has undistractible-lucidity due to enthusiasm, and active effort. |
VÄ«riyasamÄdhippadhÄnasaį¹
khÄrasamannÄgataį¹ iddhipÄdaį¹ bhÄveti.
| They develop the basis of psychic power that has undistractible-lucidity due to energy, and active effort. |
CittasamÄdhippadhÄnasaį¹
khÄrasamannÄgataį¹ iddhipÄdaį¹ bhÄveti.
| They develop the basis of psychic power that has undistractible-lucidity due to mental development, and active effort. |
VÄ«maį¹sÄsamÄdhippadhÄnasaį¹
khÄrasamannÄgataį¹ iddhipÄdaį¹ bhÄveti.
| They develop the basis of psychic power that has undistractible-lucidity due to inquiry, and active effort. |
Ime kho, bho, tena bhagavatÄ jÄnatÄ passatÄ arahatÄ sammÄsambuddhena cattÄro iddhipÄdÄ paƱƱattÄ iddhipahutÄya iddhivisavitÄya iddhivikubbanatÄya.
| These are the four bases of psychic power that have been clearly described by the Buddha, for the multiplication, generation, and transformation of corporeal forms through psychic power. |
Ye hi keci bho atÄ«tamaddhÄnaį¹ samaį¹Ä vÄ brÄhmaį¹Ä vÄ anekavihitaį¹ iddhividhaį¹ paccanubhosuį¹, sabbe te imesaį¹yeva catunnaį¹ iddhipÄdÄnaį¹ bhÄvitattÄ bahulÄ«katattÄ.
| All the ascetics and brahmins in the past, |
Yepi hi keci bho anÄgatamaddhÄnaį¹ samaį¹Ä vÄ brÄhmaį¹Ä vÄ anekavihitaį¹ iddhividhaį¹ paccanubhossanti, sabbe te imesaį¹yeva catunnaį¹ iddhipÄdÄnaį¹ bhÄvitattÄ bahulÄ«katattÄ.
| future, |
Yepi hi keci bho etarahi samaį¹Ä vÄ brÄhmaį¹Ä vÄ anekavihitaį¹ iddhividhaį¹ paccanubhonti, sabbe te imesaį¹yeva catunnaį¹ iddhipÄdÄnaį¹ bhÄvitattÄ bahulÄ«katattÄ.
| or present who wield the many kinds of psychic power do so by developing and cultivating these four bases of psychic power. |
Passanti no, bhonto devÄ tÄvatiį¹sÄ, mamapimaį¹ evarÅ«paį¹ iddhÄnubhÄvan”ti?
| Gentlemen, do you see such psychic might and power in me?” |
“Evaį¹, mahÄbrahme”ti.
| “Yes, Great BrahmÄ.” |
“Ahampi kho bho imesaį¹yeva catunnaƱca iddhipÄdÄnaį¹ bhÄvitattÄ bahulÄ«katattÄ evaį¹ mahiddhiko evaį¹mahÄnubhÄvo”ti.
| “I too became so mighty and powerful by developing and cultivating these four bases of psychic power.” |
Imamatthaį¹, bhante, brahmÄ sanaį¹
kumÄro bhÄsittha.
| That is the topic on which BrahmÄ Sanaį¹ kumÄra spoke. |
Imamatthaį¹, bhante, brahmÄ sanaį¹
kumÄro bhÄsitvÄ deve tÄvatiį¹se Ämantesi:
| And having spoken about that, he addressed the gods of the Thirty-Three: |
♦ bhÄvitaiddhipÄdavaį¹į¹anÄ
♦ 287. yÄvasupaƱƱattÄ cime tena bhagavatÄti tena mayhaį¹ satthÄrÄ bhagavatÄ yÄva supaƱƱattÄ yÄva sukathitÄ. iddhipÄdÄti ettha ijjhanaį¹į¹hena iddhi, patiį¹į¹hÄnaį¹į¹hena pÄdÄti veditabbÄ. iddhipahutÄyÄti iddhipahonakatÄya. iddhivisavitÄyÄti iddhivipajjanabhÄvÄya, punappunaį¹ Äsevanavasena ciį¹į¹avasitÄyÄti vuttaį¹ hoti. iddhivikubbanatÄyÄti iddhivikubbanabhÄvÄya, nÄnappakÄrato katvÄ dassanatthÄya. chandasamÄdhippadhÄnasaį¹
khÄrasamannÄgatantiÄdÄ«su chandahetuko chandÄdhiko vÄ samÄdhi chandasamÄdhi, kattukamyatÄchandaį¹ adhipatiį¹ karitvÄ paį¹iladdhasamÄdhissetaį¹ adhivacanaį¹. padhÄnabhÅ«tÄ saį¹
khÄrÄ padhÄnasaį¹
khÄrÄ. catukiccasÄdhakassa sammappadhÄnavÄ«riyassetaį¹ adhivacanaį¹. samannÄgatanti chandasamÄdhinÄ ca padhÄnasaį¹
khÄrena ca upetaį¹. iddhipÄdanti nipphattipariyÄyena ijjhanaį¹į¹hena vÄ, ijjhanti etÄya sattÄ iddhÄ vuddhÄ ukkaį¹sagatÄ hontÄ«ti iminÄ vÄ pariyÄyena iddhÄ«ti saį¹
khyaį¹ gatÄnaį¹ abhiƱƱÄcittasampayuttÄnaį¹ chandasamÄdhipadhÄnasaį¹
khÄrÄnaį¹ adhiį¹į¹hÄnaį¹į¹hena pÄdabhÅ«to sesacittacetasikarÄsÄ«ti attho. vuttaƱhetaį¹ — “iddhipÄdoti tathÄbhÅ«tassa vedanÄkkhandho, saƱƱÄkkhandho, saį¹
khÄrakkhandho viƱƱÄį¹akkhandho”ti (vibha. 434). iminÄ nayena sesesupi attho veditabbo. yatheva hi chandaį¹ adhipatiį¹ karitvÄ paį¹iladdhasamÄdhi chandasamÄdhÄ«ti vutto, evaį¹ vÄ«riyaį¹, cittaį¹, vÄ«maį¹saį¹ adhipatiį¹ karitvÄ paį¹iladdhasamÄdhi vÄ«maį¹sÄsamÄdhÄ«ti vuccati. apica upacÄrajjhÄnaį¹ pÄdo, paį¹hamajjhÄnaį¹ iddhi. saupacÄraį¹ paį¹hamajjhÄnaį¹ pÄdo, dutiyajjhÄnaį¹ iddhÄ«ti evaį¹ pubbabhÄge pÄdo, aparabhÄge iddhÄ«ti evamettha attho veditabbo. vitthÄrena iddhipÄdakathÄ visuddhimagge ca vibhaį¹
gaį¹į¹hakathÄya ca vuttÄ.
♦ keci pana “nipphannÄ iddhi. anipphanno iddhipÄdo”ti vadanti, tesaį¹ vÄdamaddanatthÄya abhidhamme uttaracÅ«įø·ikavÄro nÄma Äbhato — “cattÄro iddhipÄdÄ chandiddhipÄdo, vÄ«riyiddhipÄdo, cittiddhipÄdo, vÄ«maį¹siddhipÄdo. tattha katamo chandiddhipÄdo? idha bhikkhu yasmiį¹ samaye lokuttaraį¹ jhÄnaį¹ bhÄveti niyyÄnikaį¹ apacayagÄmiį¹ diį¹į¹higatÄnaį¹ pahÄnÄya paį¹hamÄya bhÅ«miyÄ pattiyÄ vivicceva kÄmehi paį¹hamaį¹ jhÄnaį¹ upasampajja viharati dukkhÄpaį¹ipadaį¹ dandhÄbhiƱƱaį¹. yo tasmiį¹ samaye chando chandikatÄ kattukamyatÄ kusalo dhammacchando, ayaį¹ vuccati chandiddhipÄdo, avasesÄ dhammÄ chandiddhipÄdasampayuttÄ”ti (vibha. 458). ime pana lokuttaravaseneva ÄgatÄ. tattha raį¹į¹hapÄlatthero chandaį¹ dhuraį¹ katvÄ lokuttaraį¹ dhammaį¹ nibbattesi. soį¹atthero vÄ«riyaį¹ dhuraį¹ katvÄ, sambhÅ«tatthero cittaį¹ dhuraį¹ katvÄ, ÄyasmÄ mogharÄjÄ vÄ«maį¹saį¹ dhuraį¹ katvÄti.
♦ tattha yathÄ catÅ«su amaccaputtesu į¹hÄnantaraį¹ patthetvÄ rÄjÄnaį¹ upanissÄya viharantesu eko upaį¹į¹hÄne chandajÄto raƱƱo ajjhÄsayaƱca ruciƱca ƱatvÄ divÄ ca ratto ca upaį¹į¹hahanto rÄjÄnaį¹ ÄrÄdhetvÄ į¹hÄnantaraį¹ pÄpuį¹i. yathÄ so, evaį¹ chandadhurena lokuttaradhammanibbattako veditabbo.
♦ eko pana — “divase divase upaį¹į¹hÄtuį¹ ko sakkoti, uppanne kicce parakkamena ÄrÄdhessÄmÄ«”ti kupite paccante raĆ±Ć±Ä pahito parakkamena sattumaddanaį¹ katvÄ į¹hÄnantaraį¹ pÄpuį¹i. yathÄ so, evaį¹ vÄ«riyadhurena lokuttaradhammanibbattako veditabbo.
♦ eko — “divase divase upaį¹į¹hÄnampi urena sattisarapaį¹icchannampi bhÄroyeva, mantabalena ÄrÄdhessÄmÄ«”ti khattavijjÄya kataparicayattÄ mantasaį¹vidhÄnena rÄjÄnaį¹ ÄrÄdhetvÄ į¹hÄnantaraį¹ pÄpuį¹Äti. yathÄ so, evaį¹ cittadhurena lokuttaradhammanibbattako veditabbo.
♦ aparo — “kiį¹ imehi upaį¹į¹hÄnÄdÄ«hi, rÄjÄno nÄma jÄtisampannassa į¹hÄnantaraį¹ denti, tÄdisassa dento mayhaį¹ dassatÄ«”ti jÄtisampattimeva nissÄya į¹hÄnantaraį¹ pÄpuį¹i, yathÄ so, evaį¹ suparisuddhaį¹ vÄ«maį¹saį¹ nissÄya vÄ«maį¹sadhurena lokuttaradhammanibbattako veditabbo.
♦ anekavihitanti anekavidhaį¹. iddhividhanti iddhikoį¹į¹hÄsaį¹.
Comments
Post a Comment